olenko vielä kertonut hollantilaisista?
He ovat kotoisaa, mukavuudenhaluista ja touhukasta porukkaa, jotka asuvat tiiviisti eivätkä välitä katutason isoista ikkunoista. Hollantilaisten temperamentti ei roihua espanjalaisittain, mutta erilaisuuden pelkäämiseen ei tuhlata aikaa kuten Suomessa. Siitä on jo kasvettu ulos.
Hollantilaiset pitävät leivoksista ja pyöristä enemmän kuin pilvenpoltosta. Joulua varrotessaan he viskipullon sijaan avaavat pahvisen laatikon, ottavat sieltä jouluvaloja ja pistävät niitä kaikkialle: ikkunastani näkyvä vanha tuulimyllykin on puettu jouluun.
Hollantilaiset todella taitavat valaistuksen. He saavat kanaalit välkkymään ja kivikadut hehkumaan. Tiedän kertoa, sillä näimme Leon, Lauran ja korealaisten ystävien kanssa paljon kaunista Utrechtia muutama viikko sitten. Siellä pidetyn nelipäiväisen Le Guess Who? -festivaalin suosikkini oli lontoolainen Fat White Family, röyhkeä ja lupaava bändi, josta tullaan vielä kuulemaan. Yön pikkutuntien keikka ACU-baarissa oli hikinen, väkivaltainen ja festarien paras.
Keikkojen ja seikkailujen myötä askel kävi raskaammaksi ja lompakko keveni. Kun chileläinen psykebändi Föllakzoid siis päätti festivaalin, oli edessä hostelliton sunnuntaiyö. Juna lähtisi aamulla, ja siihen saakka oli etsittävä paikka, jossa hengata.
Olimme säilöneet laukut rautatieasemalle (piilotin säbämailani karkkiautomaatin taakse), jonne suuntasimme, sillä baarit eivät olleet auki (kuten todettua, kodikasta kansaa). Rautatieaseman kyljestä löysimme ainoan avoimen, edes hieman lämmitetyn kaupunkitilan: kauppakeskuksen.
Kauppakeskus oli ruma, kliininen ja epäinhimillinen kauhutalo. Sen valkoiset käytävät ja hallit kumisivat öistä tyhjyyttä, mutta joka kolkka oli valaistu täysin tehoin. Pahin asia, vieläpä helvetin kovan festarin päätteeksi, oli kuitenkin musiikki. Sieluton, kasvoton ja sydämetön shoppipoppi kaikui nonstoppina tyhjissä uhmakulutuksen kulisseissa, täyttäen ainoan tehtävänsä:
kauppakeskuksessa ei koko vuotena ole yhtäkään hiljaista sekuntia.
Tämän myötä, ystävät, pohtikaamme vielä kerran, millainen ympäristö on ihmiselle pyhä ja hyväksi, millainen ei.
Luonnonvaloisaa joulun odotusta.
Mertsi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti