Kielisivistys ja pakkoruotsi eivät ole sama asia

Kansan enemmistön kielteinen kanta kouluruotsiin ilmeni vaalien alla Helsingissä mielenosoituksena. Pakkoruotsin puolustajat puhuvat tosin hyötyruotsista, sillä opetetaan koulussa hyötybiologiaa ja -matiikkaakin. Kyse on tietoisesta vääristelystä, sillä toisin kuin ruotsi, biologia ja matematiikka ovat universaaleja maailmanaineita.

Realiteetit kohtaa lukion ruotsintunneilla. Moni oppilas ei koe mitään halua kielen pakko-opiskeluun, kun taas kiinnostunut porukka kärsii suuresta ja meluisasta ryhmästä. Lehtorin opetusmotivaatio voi ajan myötä laantua, kun opetus saa kaikua vain osalta oppilaista. Ruotsin muuttaminen valinnaisaineeksi voisi piristää opiskeluintoa, sillä sitä ei pakollisuudesta huolimatta sisäistä nytkään iso osa koululaisista. Motivaatiota ei loihdita entistä enemmän tuputtamalla.

Kielitaitoa tulee toki olla. Ruotsin valinnaisuus ei tarkoita yksikielisyyttä, jos englannin lisäksi yhtä vierasta kieltä olisi joka tapauksessa opiskeltava. Ruotsinopiskelua ei globaalissa maailmassa voi pitää jokaiselle parhaana vaihtoehtona. Vaikka ruotsi olisikin Pohjoismaiden lingua franca, se ei saisi olla nuorelle este opiskella hyödyllisemmäksi kokemiaan kieliä. Kouluruotsi on vaikeuttanut omia ranskan-ja espanjanopintojani ja mahdollisuuden saksanopiskeluun lukiossa se sulki pois.

Valinnainen ruotsi ei siis johda sivistyskatoon, päinvastoin. Epätasa-arvoinen nykymalli heikentää koululaisten opiskelumotivaatiota, vaikeuttaa ruotsista aidosti innostuneiden oppimista ja jarruttaa muiden kielten opetuksen kehittymistä. Ruotsia ja muita kieliä tulisi opiskella hyvähenkisissä kieliryhmissä. Ryhmäkoon pienentymisen myötä koulu- ja työssäviihtyvyys paranisi.

Kansainvälisesti avoimen Suomen tulisi kunnioittaa kansalaistensa mielipidettä. Nuorten on annettava opiskella omikseen kokemia kieliä omissa koulutiloissaan, yhdessä muiden kielestä kiinnostuneiden kanssa. Se olisi investointi sekä aidosti monikieliseen Suomeen että viihtyisämpään koulunkäyntiin.


TS Mielipide 20.6.

Toukokuun sekahedelmät

• Kansainvälinen valuuttarahasto IMF pelkää johtajansa Dominique Strauss-Kahnin tuoreen seksuaalirikoksen rohkaisevan aiempia uhreja tuomaan järjestön hyväksikäyttötapaukset ilmi. Huolissaan ollaan erityisesti IMF:n väkisinmakaamien Argentiinan ja Sambian vaiteliaisuudesta.
• Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps.) ei ymmärrä "neekeriukkojen" toimettomuutta, vaan muistuttaa metsurintöiden ja kirkkohopean varastamisen työllistäneen aina hänetkin.
• Suomalais-italialainen jalkapalloilija Lauri Dalla Valle epäröi edelleen Suomen maajoukkueeseen liittymistä, sillä Dalla Vallen mukaan kutsu Italian joukkueleirille on jo yhtä todennäköinen kuin ensimmäinen peliminuutti Fulhamissa.
• Jussi Halla-Aho pitää laatimaansa anti-rasistista kannaottoa jälkikäteen ihan toimivana, vaikka luulikin kirjoitushetkellä julistuksen olevan viikkovitsi Perussuomalaiseen.
• Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen ehdottaa laajapohjaisen hallituksen nimeksi paheellisten ja vääriä perhearvoja sisältävien sikspäkki- tai sateenkaarihallituksen sijasta sovinnaisempia vaihtoehtoja. Puoluetoimiston laatimassa nimilistassa ehdotetaan esimerkiksi ydinperhe- ja ryhtihallitusta.