Arvon lukija,
on elämäni ensimmäinen kerta läppärin edessä nettikahvilassa. Päivä Amsterdamissa on ollut raikas ja valoisa. Hollannissa on paljon vanhan koulukunnan ravintolakissoja, joista yksi nukkui äsken vieressäni. Idyllin rikkoi teen, joka maistui kanalta.
Paistetulta kanalta.
Niin, lämpimät terveiset seikkailun keskeltä. Seikkailu siinä mielessä, että viime viikot on eletty allegro vivace. Summaan hieman:
Ensin Tomi tuli käymään Hollantiin pitkän Kiinan-matkansa alkuriittinä. Jälleennäkemis-kombon täydensi Leo, jolle Damin-matka oli kuin matka matkan sisällä. Seurasi neljä päivää mitä hienointa aikaa kaksikon seurassa: päivät käveltiin, illat keskusteltiin. Mukavuusalueella.
Perjantaina käytiin katsomassa Ebo Tayloria Paradisossa. Afrobeatgurun Fela Kuti -tribuutti oli loistava, joskin show'n varasti nuori hollantilainen afrobeatlupaus Jungle By Night. Pienellä karsimisella keikka olisi ollut kaikkien aikojen parhaita, mutta tämäkin vakuutti.
Lopulta Leo suuntasi takaisin pohjoista, ja Tomi tuli vielä tutustumaan Groningenin kulttuuriantiin (Eedenin puutarhaksi nimeämämme täydellinen sisäpihabaari odottaa seuraavia G-towniin tutustujia!). Sitten Tomi meni Kiinaan.
Ellen ja Juska saapuivat kahden päivän päästä Groningeniin. Kaupuginmuseossa Ai Weiwein kuratoima Fuck off 2 -näyttely vapautettiin ikuisuusprojektien pöytälaatikosta, ja sokerin kohtuukäytön perussopimuksia räikeästi loukkaava lettuillallinen oli kirsikkana pohjalla.
Suuntasimme vielä yhdeksi yöksi kohta Damia. Kahden tunnin junamatka kestikin kotoisen junaverkostorikon johdosta kuutisen tuntia, ja ensimmäinen ilta jäi suunniteltua lyhyemmäksi. Ehdimme kuitenkin ottamaan hyvää tatsia kaupunkiin tukikohtanamme kristillinen hostelli, joka siistin ja toimivan ulkokuorensa alla tuntuu pitävän sisällään jotain pahaa. Pahaa, joka ei nuku.
Siksi olenkin yhdeltätoista Mr. K -kahvilassa kirjoittamassa tätä blogimerkintää. Juska ja Ellen näet lähtivät, enkä mene takaisin ho(ly)stelliin, ennen kuin on pakko.
Huomenna näen maailman ihanimman naisen, kun Goldfrapp saapuu keikalle Paradisoon. Heräsin kesällä ostamaan lippuja, jotka eivät ole vieläkään loppuunmyyty, jotta näkisin tuon elegantin, aliarvostetun taiteilijan. Kuuntele teaser uudelta levyltä!
Hulinaviikot kruunaa matka Madridiin Kenraali Kerkelän luokse. Lisäksi Leevi soitti hiljattain puhelun, ja ajatus Real Madrid - Juventus -pelin näkemisestä keskiviikkoiltana alkaa pikkuhiljaa saavuttaa ymmärryksen.
Siitä lisää ensi kerralla, hyvä lukija. Ensi kertaan!
Mertsi
on elämäni ensimmäinen kerta läppärin edessä nettikahvilassa. Päivä Amsterdamissa on ollut raikas ja valoisa. Hollannissa on paljon vanhan koulukunnan ravintolakissoja, joista yksi nukkui äsken vieressäni. Idyllin rikkoi teen, joka maistui kanalta.
Paistetulta kanalta.
Niin, lämpimät terveiset seikkailun keskeltä. Seikkailu siinä mielessä, että viime viikot on eletty allegro vivace. Summaan hieman:
Ensin Tomi tuli käymään Hollantiin pitkän Kiinan-matkansa alkuriittinä. Jälleennäkemis-kombon täydensi Leo, jolle Damin-matka oli kuin matka matkan sisällä. Seurasi neljä päivää mitä hienointa aikaa kaksikon seurassa: päivät käveltiin, illat keskusteltiin. Mukavuusalueella.
Perjantaina käytiin katsomassa Ebo Tayloria Paradisossa. Afrobeatgurun Fela Kuti -tribuutti oli loistava, joskin show'n varasti nuori hollantilainen afrobeatlupaus Jungle By Night. Pienellä karsimisella keikka olisi ollut kaikkien aikojen parhaita, mutta tämäkin vakuutti.
Lopulta Leo suuntasi takaisin pohjoista, ja Tomi tuli vielä tutustumaan Groningenin kulttuuriantiin (Eedenin puutarhaksi nimeämämme täydellinen sisäpihabaari odottaa seuraavia G-towniin tutustujia!). Sitten Tomi meni Kiinaan.
Ellen ja Juska saapuivat kahden päivän päästä Groningeniin. Kaupuginmuseossa Ai Weiwein kuratoima Fuck off 2 -näyttely vapautettiin ikuisuusprojektien pöytälaatikosta, ja sokerin kohtuukäytön perussopimuksia räikeästi loukkaava lettuillallinen oli kirsikkana pohjalla.
Suuntasimme vielä yhdeksi yöksi kohta Damia. Kahden tunnin junamatka kestikin kotoisen junaverkostorikon johdosta kuutisen tuntia, ja ensimmäinen ilta jäi suunniteltua lyhyemmäksi. Ehdimme kuitenkin ottamaan hyvää tatsia kaupunkiin tukikohtanamme kristillinen hostelli, joka siistin ja toimivan ulkokuorensa alla tuntuu pitävän sisällään jotain pahaa. Pahaa, joka ei nuku.
Siksi olenkin yhdeltätoista Mr. K -kahvilassa kirjoittamassa tätä blogimerkintää. Juska ja Ellen näet lähtivät, enkä mene takaisin ho(ly)stelliin, ennen kuin on pakko.
Huomenna näen maailman ihanimman naisen, kun Goldfrapp saapuu keikalle Paradisoon. Heräsin kesällä ostamaan lippuja, jotka eivät ole vieläkään loppuunmyyty, jotta näkisin tuon elegantin, aliarvostetun taiteilijan. Kuuntele teaser uudelta levyltä!
Hulinaviikot kruunaa matka Madridiin Kenraali Kerkelän luokse. Lisäksi Leevi soitti hiljattain puhelun, ja ajatus Real Madrid - Juventus -pelin näkemisestä keskiviikkoiltana alkaa pikkuhiljaa saavuttaa ymmärryksen.
Siitä lisää ensi kerralla, hyvä lukija. Ensi kertaan!
Mertsi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti