lauantai 8. lokakuuta 2011

Rauhannobelisti Obaman viisi epäonnistumista

Ensimmäistä virkakauttaan viettävälle Yhdysvaltain presidentti Barack Obamalle myönnettiin vuoden 2009 Nobelin rauhanpalkinto. Päätös herätti jo tuolloin kritiikkiä, johon Meren hedelmät jälkiviisaasti yhtyy.

Ilmeisesti Nobel-komitean pitkäparrat samaistuivat universaaliin George W. Bush-dissaukseen. Yrjö Pensaan vastakohtaa edustava obamalainen ajatusmaailma sai nimittäin maailman arvostetuimman rauhanpalkinnon kriteerit höltymään ennen kuin tuore presidentti oli ehtinyt mahonkituolilleen istua.

Syystäkin, ajattelivat huojentuneet länsimaat. Barack Obama lupasi tehdä kaiken, mitä Bushin hallinnon karmeuksien jälkeen kaivattiin.
Vaan mitä tapahtuikaan? Meren hedelmien hatara ulkomaantoimitus kertoo, mitä rauhannobelisti lopulta sai aikaan.


                             


Guantanamo Bayn leiri suljetaan! Yhdysvaltain ulkopolitiikan häpeäpilkun, ihmisoikeussopimuksia kiertävän Guantano Bayn vankileirin sulkeminen oli Obaman keskeisiä vaaliteemoja.

Mitä tapahtui: Guantanamo Bayn leiri elää ja voi hyvin. Samaa ei voi sanoa leirin epäinhimillisissä oloissa elävistä, vuosikausia oikeudenkäyntiä odottavista "vihollistaistelijoista." Obama joutui perumaan lupauksensa, jonka mukaan leiri suljetaan hänen ensimmäisen virkakautensa aikana.


Sananvapauden ja ilmiantajien puolustaminen
ovat demokratian elinehtoja, perustuslaillisiin oikeuksiin erikoistunut lakimies Barack Obama sanoi vaalikampanjassaan.
Mitä tapahtui: Yhdysvaltain hallinto on tuominnut Wikileaks-vuotosivuston. Sivuston perustaja, sananvapauden ja läpinäkyvyyden suurlähettiläs Julian Assange on varapresidentti Joe Bidenin mukaan moderni terroristi.
Presidentti Obama antoi hyväksyntänsä tiedot vuotaneen korpraali Bradley Manningin kidutuksenomaiselle vankeudelle toteamalla ylimielisesti Manningin "rikkoneen lakia". Manningia pidetään vangittuna jo toista peräkkäistä vuotta.


Wall Street kuriin! Finanssialan ylipesäkkeellä on aivan liikaa taloudellista ja poliittista valtaa, arvosteli Obama. Vuoden 2008 helvetillinen talouskriisihän oli pitkälti luottoluokitusyhtiöiden ja jättipankkien lyhytnäköisen spedeilyn tuotos.
Mitä tapahtui: Obama ei kyennyt uudistamaan räikeää finanssipolitiikkaa, vaan keskeisiin virkoihin päätyi samoja rahoitusalan sääntelyä vastustavia uusliberalisteja, jotka järjestelmää olivat rakentaneet. Esimerkiksi pankkiirien hyperbonuksiin ei yllättäen koskettukaan. Obaman rikottua lupausta pyrkivät nyt täyttämään tuhannet mielenosoittajat.



Ulkopolitiikan arvoihin muutos! Bushin johdolla Yhdysvallat harjoitti kansainvälistä voimapolitiikkaa, jossa globaali nokkimisjärjestys tehdään kaikille selväksi. Bush aloitti YK:n mielipiteistä shaisset välittämättä kaksi sotaa. Obama lupasi palauttaa moraalisen arvovallan Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan ja vähentää Afganistassa palvelevan sotajoukon määrää.
Mitä tapahtui: Afganistanin sotilasvahvuutta lisättiin kymmenillätuhansilla. Kriittisimpiä kapinallisalueita ei kalliista sotilasoperaatiosta huolimatta ole saatu rauhoitettua.
Rauhannobelistin käskystä Yhdysvaltain erikoisjoukot tosin tappoivat  aseettoman Osama Bin Ladenin Pakistanin rajojen sisällä. Äskettäin surmattiin Al-Qaida-johtaja, Yhdysvaltain kansalainen Anwar Al-Awlaki jälleen kansainvälisistä tai sen paremmin USA:n kansallisista laeista piittaamatta.        


Rauha Lähi-itään! Israelin ja Palestiinan välinen konflikti on selvitettävä, julisti Obama. Vuoden 1967 sopimuksen mukaiset rajat ovat otettava käyttöön. Hamasin on lopetettava raketti-iskut ja Israelin siirtokuntien rakentaminen Länsirannalle.
Mitä tapahtui: Rauhanneuvottelut Israelin ja palestiinalaisalueen välillä ovat jämähtäneet sanahelinäksi. Obama ja ulkoministeri Hillary Clinton ovat vaatineet osapuolilta rohkeita askelia, mutta Israelin johto jatkaa siirtokuntahankkeitaan ja palestiinalaisten luotto Yhdysvaltoihin pysyy alhaisena. Presidentti itse on ilmoittanut estävänsä Palestiinan YK-hakemuksen.
Lisäksi Obama vitkasteli arabikeväällä syrjäytettyjen diktaattorien tuomitsemisessa.


***

Näiden 90-prosenttisesti tarkkojen argumenttien perusteella Meren hedelmät toteaa harmikseen, että Barack Obama ei olisi ansainnut saamaansa rauhanpalkintoa. Olivat Obaman kunnianhimoiset aikeet aitoja tai eivät, on palkinnon myöntäminen kannustustarkoitukseen naiivein perustein vähentänyt Nobel-instituutin uskottavuutta. Arvostetun akatemian olisi pitänyt juhlapuheiden sijaan säästää palkinto sille, kuka todellisuudessa kykenee ylittämään Obaman luettelemat reaalipolitiikan muurit.

On ironista, että tämän vuoden vahva nobelistikandidaatti oli sama Julian Assange, jonka kanssa Obama on ollut napit vastakkain. Tämän vuoden palkinnon sai rauhan- ja naisasialiikettä edistänyt naistroikka. Hiljaisia puurtajia jäi kuitenkin palkitsematta vuonna 2009, kun Nobel-komitea leipoi vuosikymmenen pannukakun.


Lähteet: Helsingin Sanomat, ulkomuisti, Google, Wikipedia, Le Monde Diplomatique: Maailmanpolitiikan atlas, The Inside Job - dokumentti