Perjantaiyö

"Isä oli lupaava uimari. Hän meni naimisiin yhdeksäntoistavuotiaana. Tuo nainen oli isän ensimmäinen virhe. Uintiura ei onnistunut ja työpaikat vaihtuivat. Samoin nainen.
Kun minä synnyin, isä oli jo tarttunut pulloon.

Vain parin viikon päästä syntymästäni isä jäi kiinni varkaudesta. Miliisi kidutti häntä kolme päivää, ja lopulta isä myönsi myös rikokset, joita ei ollut tehnyt. Isoäiti sanoi isän nähtyään, että tämä näytti 50-vuotiaalta.
Isä istui neljä vuotta vankilassa.

Kun isä palasi, hän halusi minun rakastavan häntä heti. Kun osoitin mieltäni, hän hämmentyi. Pohjimmiltani iloitsin hänen paluustaan.
Äiti teki kahta työtä, mutta isä makoili sohvalla pelaten Tetristä, eikä etsinyt työpaikkaa. Vihasin sitä.

Isän toinenkin rikos oli varkaus, tuomio seitsemän vuotta.

Pienenä luulin, että kaikki isät tulevat vankilasta.

Kerran leikkipuistossa eräs tyttö tuli ylpeilemään,että hänen isänsä on kuljettaja ja tekee sitä ja tätä. Kysyin: "Miksi ihmeessä kerrot tämän minulle?"
Tyttö häkeltyi. Äitiä nauratti.

 Kirjoitin isälle kirjeitä. Yhdessä kerroin papukaijani kuolleen. Isä säästi jokaisen.

***

Isä ja minä tapaamme käydä joella uimassa. Isä pahastuu, jos en tule mukaan. Istuu kivellä ja mököttää. Kun lopetin uinnin, isä pelkäsi minun toistavan hänen virheensä. Lopulta hän hyväksyi asian ja löysi rauhan.

Vei vuosia oppia rakastamaan isää, mutta lopulta se onnistui. Hän on hyvä mies.
Nyt juominen on vähentynyt, ja isä käy töissä tehtaalla. Äiti ja isä tekevät muuttoa, koska eivät halua asua isoäidin lähellä. Päätös on hyvä, sillä isoäiti on vertaimevä noita."