Syrjittiinkö ehdokkaita TV-tentissä 14.12?

Keskiviikkoillan vaalitenttiä varten ei MTV3 ollut uudistanut formaattiaan hirveästi sitten viime kevään. Mitäpä tuosta, vaikkakin Meren Hedelmien politiikantoimitus pitää YLE:n tenttejä hieman terävämpinä loistavasta juontajakaksikko Kirsi Skön-Jan Anderssonista johtuen. Päälleliimatusta sosiaalisen median tarkkailusta voi olla montaa mieltä, mutta kaikenkaikkiaan MTV3:n vaalitentti tarjosi kelpo keskiviikkoillan debatin.

Vaan ei kaikkien mielestä. Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Paavo Arhinmäki kirjoitti vähän tentin jälkeen harmistuneen Facebook-päivityksen:

Syrjintäkortti on siis vedetty esiin. Mutinaa syntyi myös kevään eduskuntavaalitenteissä, kun esimerkiksi Timo Soini (ps.) koki (usein syystä) olevansa systemaattisen päällepuhumisen uhri.
Reiluna blogina ja tasavertaisen ehdokasasettelun ystävänä MH selvitti Arhiksen (ja aika monen muunkin ehdokkaan) epäreiluusväitteiden paikkansapitävyyden ja muun Suomen nukkuessa laski

• kuinka monta kertaa ehdokkaalle myönnettiin tai hänen annettiin pitää yli 20 sekuntia pitkä puheenvuoro toimittajien toimesta. Kahdeksi puheenvuoroksi laskettiin kaksi eri yli 20 sekunnin pituista puheenvuoroa, jotka sama ehdokas piti peränjälkeen ja
• kuinka monta kertaa ehdokas keskeytettiin toimittajien toimesta sellaisessa puheenvuorossa, joka ei ollut jo kohtuuttoman pitkä tai jossa puhuttu asia oli selvästi kesken.

Eniten puheenvuoroja juontajaduo Eeva Lehtimäeltä ja Timo Haapalalta saivat

1. Sauli Niinistö (kok.), Paavo Lipponen (sd.),  Timo Soini (ps.) 14 puheenvuoroa
2. Paavo Väyrynen (kesk.) 12
3. Pekka Haavisto (vihr.) 10
4. Eva Biaudet (r.), Paavo Arhinmäki (vas.) 9
5. Sari Essayah (kd.) 8

Useimmiten yllämääritetyllä tavalla keskeytettiin

1. Paavo Arhinmäki, 5 kertaa
2. Paavo Lipponen, Paavo Väyrynen, Timo Soini 3 kertaa
3. Sari Essayah, Sauli Niinistö 2 kertaa
4. Pekka Haavisto, Eva Biaudet 1 kerran

Näiden tilastojen perusteella Arhinmäki voi syystäkin nurista. Laskelmat ovat toki epätieteellisiä, mutta suuntaa-antavia: näyttää siltä, että tv-tenteissä pinttynyt asetelma neljästä "tärkeämmästä" puolueesta elää ja voi hyvin - ainakin puheenvuorojen määrän perusteella.

Onko ehdokkaiden suosio syy antaa näille enemmän aikaa parrasvaloissa? Jos on, miksi Paavo Lipponen sai perustella näkemyksiään huomattavasti laveammin kuin vaikkapa Pekka Haavisto, vaikka Lipposen gallupsuosio on vain prosenttiyksikön Haaviston suosiota korkeampi?
Sari Essayahin lienee vaikea kerätä uutta kannattajakuntaa, kun puheenvuoroja tuli puoli tusinaa "isoja" ehdokkaita vähemmän. Millä perusteella puheenvuoroja myönnetään?

Ehdokkaiden keskeyttämiseenvaikutti tietysti puheenvuorojen napakkuus, mutta lähetystä katsoessa havaitsi, että joitakin ehdokkaita haluttiin haastaa hanakammin kun toisia.

Presidentinvaaleissa äänestetään arvojohtajaa, yksilöä, joka irtaantuu valintansa myöntä puoluepolitiikasta.  Eikö ehdokkaita pitäisi kohdella tenteissä täysin tasa-arvoisesti gallupkannatuksesta tai puolueen koosta huolimatta?  Täyttä neutraliteettiä voi olla vaikea saavuttaa, mutta epäoikeutettu asetelema tärkeistä ja vähemmän tärkeistä ehdokkaista ei ikinä muutu, ellei edes presidentinvaaleissa ehdokkaiden sanat paina yhtä paljoa.

Rauhannobelisti Obaman viisi epäonnistumista

Ensimmäistä virkakauttaan viettävälle Yhdysvaltain presidentti Barack Obamalle myönnettiin vuoden 2009 Nobelin rauhanpalkinto. Päätös herätti jo tuolloin kritiikkiä, johon Meren hedelmät jälkiviisaasti yhtyy.

Ilmeisesti Nobel-komitean pitkäparrat samaistuivat universaaliin George W. Bush-dissaukseen. Yrjö Pensaan vastakohtaa edustava obamalainen ajatusmaailma sai nimittäin maailman arvostetuimman rauhanpalkinnon kriteerit höltymään ennen kuin tuore presidentti oli ehtinyt mahonkituolilleen istua.

Syystäkin, ajattelivat huojentuneet länsimaat. Barack Obama lupasi tehdä kaiken, mitä Bushin hallinnon karmeuksien jälkeen kaivattiin.
Vaan mitä tapahtuikaan? Meren hedelmien hatara ulkomaantoimitus kertoo, mitä rauhannobelisti lopulta sai aikaan.


                             

Guantanamo Bayn leiri suljetaan! Yhdysvaltain ulkopolitiikan häpeäpilkun, ihmisoikeussopimuksia kiertävän Guantano Bayn vankileirin sulkeminen oli Obaman keskeisiä vaaliteemoja.

Mitä tapahtui: Guantanamo Bayn leiri elää ja voi hyvin. Samaa ei voi sanoa leirin epäinhimillisissä oloissa elävistä, vuosikausia oikeudenkäyntiä odottavista "vihollistaistelijoista." Obama joutui perumaan lupauksensa, jonka mukaan leiri suljetaan hänen ensimmäisen virkakautensa aikana.


Sananvapauden ja ilmiantajien puolustaminen ovat demokratian elinehtoja, perustuslaillisiin oikeuksiin erikoistunut lakimies Barack Obama sanoi vaalikampanjassaan.

Mitä tapahtui: Yhdysvaltain hallinto on tuominnut Wikileaks-vuotosivuston. Sivuston perustaja, sananvapauden ja läpinäkyvyyden suurlähettiläs Julian Assange on varapresidentti Joe Bidenin mukaan moderni terroristi.

Presidentti Obama antoi hyväksyntänsä tiedot vuotaneen korpraali Bradley Manningin kidutuksenomaiselle vankeudelle toteamalla ylimielisesti Manningin "rikkoneen lakia". Manningia pidetään vangittuna jo toista peräkkäistä vuotta.

Wall Street kuriin! Finanssialan ylipesäkkeellä on aivan liikaa taloudellista ja poliittista valtaa, arvosteli Obama. Vuoden 2008 helvetillinen talouskriisihän oli pitkälti luottoluokitusyhtiöiden ja jättipankkien lyhytnäköisen spedeilyn tuotos.
Mitä tapahtui: Obama ei kyennyt uudistamaan räikeää finanssipolitiikkaa, vaan keskeisiin virkoihin päätyi samoja rahoitusalan sääntelyä vastustavia uusliberalisteja, jotka järjestelmää olivat rakentaneet. Esimerkiksi pankkiirien hyperbonuksiin ei yllättäen koskettukaan. Obaman rikottua lupausta pyrkivät nyt täyttämään tuhannet mielenosoittajat.

Ulkopolitiikan arvoihin muutos! Bushin johdolla Yhdysvallat harjoitti kansainvälistä voimapolitiikkaa, jossa globaali nokkimisjärjestys tehdään kaikille selväksi. Bush aloitti YK:n mielipiteistä shaisset välittämättä kaksi sotaa. Obama lupasi palauttaa moraalisen arvovallan Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan ja vähentää Afganistassa palvelevan sotajoukon määrää.
Mitä tapahtui: Afganistanin sotilasvahvuutta lisättiin kymmenillätuhansilla. Kriittisimpiä kapinallisalueita ei kalliista sotilasoperaatiosta huolimatta ole saatu rauhoitettua.
Rauhannobelistin käskystä Yhdysvaltain erikoisjoukot tosin tappoivat  aseettoman Osama Bin Ladenin Pakistanin rajojen sisällä. Äskettäin surmattiin Al-Qaida-johtaja, Yhdysvaltain kansalainen Anwar Al-Awlaki jälleen kansainvälisistä tai sen paremmin USA:n kansallisista laeista piittaamatta.        


Rauha Lähi-itään! Israelin ja Palestiinan välinen konflikti on selvitettävä, julisti Obama. Vuoden 1967 sopimuksen mukaiset rajat ovat otettava käyttöön. Hamasin on lopetettava raketti-iskut ja Israelin siirtokuntien rakentaminen Länsirannalle.
Mitä tapahtui: Rauhanneuvottelut Israelin ja palestiinalaisalueen välillä ovat jämähtäneet sanahelinäksi. Obama ja ulkoministeri Hillary Clinton ovat vaatineet osapuolilta rohkeita askelia, mutta Israelin johto jatkaa siirtokuntahankkeitaan ja palestiinalaisten luotto Yhdysvaltoihin pysyy alhaisena. Presidentti itse on ilmoittanut estävänsä Palestiinan YK-hakemuksen.
Lisäksi Obama vitkasteli arabikeväällä syrjäytettyjen diktaattorien tuomitsemisessa.

***

Näiden 90-prosenttisesti tarkkojen argumenttien perusteella Meren hedelmät toteaa harmikseen, että Barack Obama ei olisi ansainnut saamaansa rauhanpalkintoa. Olivat Obaman kunnianhimoiset aikeet aitoja tai eivät, on palkinnon myöntäminen kannustustarkoitukseen naiivein perustein vähentänyt Nobel-instituutin uskottavuutta. Arvostetun akatemian olisi pitänyt juhlapuheiden sijaan säästää palkinto sille, kuka todellisuudessa kykenee ylittämään Obaman luettelemat reaalipolitiikan muurit.

On ironista, että tämän vuoden vahva nobelistikandidaatti oli sama Julian Assange, jonka kanssa Obama on ollut napit vastakkain. Tämän vuoden palkinnon sai rauhan- ja naisasialiikettä edistänyt naistroikka. Hiljaisia puurtajia jäi kuitenkin palkitsematta vuonna 2009, kun Nobel-komitea leipoi vuosikymmenen pannukakun.


Lähteet: Helsingin Sanomat, ulkomuisti, Google, Wikipedia, Le Monde Diplomatique: Maailmanpolitiikan atlas, The Inside Job - dokumentti

Väyrynen-spesiaali: Youtuben parhaat Kepu-videot

Ex-kansanedustaja Paavo Väyrysen presidenttiehdokkuus on noteerattu Meren Hedelmien syystoimituksessa. Väyrysen rohkeuden ja Alzheimerin välimaastossa liikkuva usko omaan menestykseensä ansaitsee puolueriippumattoman hatunnoston.
Väyrysen kunniaksi Meren Hedelmät suuntaa kohti keskustaa ja esittelee Youtuben kätköistä top-3-sortimentin puolueen tiimoilta.

3. sija: Vanhanen ei tiedä -sitcom

Vaalirahakohun ryvettämä pääministeri Matti Vanhanen ei tietänyt Raha-automaattiyhdistyksen toiminnasta mitään. Eikä oikein mistään muustakaan. Taustanaurujen kera Vanhanen haastoi Frendit sitcom-komedian kuninkuudesta.

2. sija: Kaikkeuden räikein linssilude - Ella Lazareva

Video kestää yli viisi minuuttia, mutta alusta loppuun katsottuna naurua on hankala välttää. Kunnallisvaaleissa 2008 Keskustan vaalivalvojaisten huomion varasti Mari Kiviniemeltä ja Paula Lehtomäeltä puolueaktiivi Ella Lazareva, joka ninjamaisesti hiipi kameran eteen trollaten  YLE:n jokaikisen haastattelun. Ihailtavan härski Lazareva jopa kiittää toimittajia antoisista keskusteluista.

1. sija: Hitler ja vaalirahoitus

Perikato-leffan kohtauksen uudelleentekstitykset ovat parhaimmillaan videoyhteisöjen aatelia. Tässä videossa täysin fiktiivinen puoluejohtaja Pekka Lahnanen saa kuulla lautakasaskandaalista ja käy vastahyökkäykseen etelän mediaa vastaan.
Youtubelinkki ei toiminut, mutta alkuperäinen mestariteos löytyy parempilaatuisena täältä.

Heinäkuun sekahedelmät

• Syyttömäksi hovioikeudessa todettu Anneli Auer pyytää rauhaa koota elämänsä raskaan oikeusprossesin jälkeen ja muistuttaa täysikasvuisen miehen murhaamisen olevan yllättävän väsyttävää.
• Länsimaat moittivat Kiinaa uuskolonialismista ja muistuttavat itse harjoittaneensa kolonialismia sentään satoja vuosia.
• Linnanmäki mainostaa huvipuiston olevan kauttaaltaan iloinen paikka, kunhan välttää henkilökuntatiloja.
• Paavo Väyrynen (kesk) kehottaa suomalaisia varautumaan huolella sekä euron hajoamiseen että hänen presidenttiyteensä.

Kadonneet serkukset

     Jude Law,                             Morten Messerschmidt,
      englantilainen filmitähti            Tanskan Kansanpuolueen jäsen